Kamreerin jalanjäljillä -näyttely kertoo Rönnvikin vaiheikkaan historian

Rönnvik Kamreerin jalanjäljillä näyttely

25-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Rönnvik avasi ensimmäisen suomalaista tilaviiniosaamista esittelevän näyttelyn. Avoimeen pihakatokseen rakennetussa näyttelyssä pääset kuvien, äänen ja esineiden avulla tutustumaan myös Rönnvikin vaiheikkaaseen historiaan.

Kamreerilta Rönneille

Ennen Rönnejä komea maatila oli kamreeri Karl Schreyn asuinpaikkana. Pääkaupungin seurapiireihin tottunut herrasmies ei ollut järin innoissaan saadessaan kihlakunnan kirjurin viran pienestä Laitikkalan kylästä, Sydän-Hämeen perukoilta. Kamreeria harmittivat erityisesti seuraelämän vähyys ja sahdin ja oluen perään perso miesväki, joista ei oikein ollut työväeksi. Kamreeri kuitenkin sopeutui maalaiselämään ja hänestä tuli pidetty yhteisön jäsen. Tiluksistaan ylpeä kamreeri tarjoili vieraille Rönnvikin makeita perunoita, tuhtia kermajuustoa ja omilta mailta kerättyjen marjojen mehuja ja hilloja.

Kamreeri oli harras raittiuden puolustaja. Tähän liittyykin yksi monista Rönnvikin kummitustarinoista, joihin pääset tutustumaan Kamreerin jalanjäljillä -näyttelyssä. Varmuuden vuoksi tarinaan kannattaa tutustua ennen laajempaa viininmaistelua.

Kamreeri Karl Schrey selvisi Suomen suurista nälkävuosista, mutta kuoli heti niiden jälkeen vuonna 1869. Kamreerin kuoltua tilan osti Vihtori Aleksanteri Kustaanpoika. Hän otti sukunimekseen Rönnvik, ja 1900-luvulla nimi lyheni Rönniksi. Näyttelyssä pääset kokeilemaan separaattoria, jollainen hankittiin Rönnvikiin jo Vihtorin aikana.

Rönnvikin väki on kokenut yhden sisällissodan ja kaksi maailmansotaa. Sotien jälkeisinä vuosikymmeninä tilalla on kasvatettu muun muassa sonnikarjaa, ruusu- ja parsakaaleja, herukoita ja broilereita, joista broilereita on nykyisin aina 85 000 kerrallaan!

Suomalaisen tilaviinin pioneeri – ja pontikankeittäjä!

Kiitos EU:n, Suomenkin maatiloilla päästiin vuonna 1995 tekemään ja monien yllätykseksi myös myymään tilaviiniä. Rönnvik oli muutaman muun tilan tavoin onnekkaasti varautunut lakimuutokseen jo ennalta ja edellisenä syksynä oli pakastettu suuri määrä herukoita valmiiksi viinin tekemistä varten. Rönnvikin silloinen isäntä Jouni Rönni oli käynyt Suomen ensimmäisellä tilaviinikurssilla, ja Rönnvik sai tilaviinien valmistusluvan ensimmäisten joukossa helmikuussa 1995.

Tilaviinit olivat suorastaan uutispommi. Suuren julkisuuden ansiosta matkailijat löysivät tiloille ja viinit menivät kaupaksi. Rönnvikin ensimmäisen kesän viinit myytiin loppuun kahdessa kuukaudessa. Rönnvik ei jäänyt viinitaivaan tähdenlennoksi, vaan on nykyisin Suomen suurimpia viinitiloja. Näyttelyssä sinäkin voit kokeilla ripeyttäsi kuohuviinin tanssittajana.

Viininvalmistuksen lisäksi Rönnvikissä aloitettiin samana vuonna pontikan tiputtaminen – ihan luvan kanssa! Pontikkaa saa tehdä ja anniskella, mutta ei myydä pullottain. Rönnvikin pontikka Iso Viha tehdään hedelmä- ja marjapohjaiseen tisleeseen, jonka pohjana on tilalla tehty viini, kuten italialaisessa grappassa. Tavallisempaa, ja halvempaa, on tehdä pontikkaa perunasta tai viljasta. Sellaista pontikkaa on Suomessa tiputettu jo 1500-luvulla, ja kotipoltto kiellettiinkin vasta 1866. Poliisit takavarikoivat metsistä pontikkapannuja ja lahjoittivat niitä Rönnvikin pontikkapannunäyttelyyn.

Tervetuloa Kamreerin jalanjäljille! Näyttelyyn pääsee tutustumaan tilan aukioloaikoina.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *